Nuorella esiintyjällä on pelissä koko persoona, joten onnistumisen ja turvallisuuden tunneovat kaikki kaikessa, Taina Huttunen painottaa.

TUTKITTU JUTTU

Luovuus alkaa turvallisuudesta

Taina Huttusen kehittämässä osallistavassa sävellytysmenetelmässä tärkeintä on sosiaalisuus ja luovuuteen kannustava turvallisuus.

Antti Vanas teksti / Veikko Somerpuro kuva / Opettaja 22/2017

Nuotitko ensin, vai sävelet? Taina Huttusen mielestä sävelet.

– Järjestys on sama kuin kielessä: ensin opetellaan puhumaan, sitten kirjoittamaan.

Korvakuulolta soittaminen kannustaa lasta kokeiluihin enemmän kuin nuoteista lähtevä harjoittelu, ja siihen liittyy myös vähemmän suorittamisen tuntua.

Peruskoulussa kaikille yhteiset musiikin kurssit sijoittuvat luokille 1–7, joten suurin vastuu koulun musiikkikasvatuksesta lepää luokanopettajien harteilla. Yli 30 nuoren ryhmissä ovat hyvä pedagogiset neuvot kalliit.

Opetussuunnitelmalla on sanansa sanottavana tähänkin asiaan: avainkäsitteitä ovat sävellyttäminen ja musiikillinen keksiminen. Oulunkylän ala-asteen koulussa Helsingissä luokanopettajana työskentelevä Huttunen vastaa väitöksellään tähän haasteeseen.

Huttunen sävellytti väitöstutkimustaan varten kahta helsinkiläisen Laajasalon peruskoulun neljättä luokkaa, joista toinen oli yleisopetuksen, toinen painotetun musiikin ryhmä.

– Sävellytystehtäviksi valitsin räpin ja kantelemelodian. Räpissä tärkeintä on rytmi ja ajan henki, kanteleessa taas viisi säveltä ja pitkä kansallinen historia, Huttunen tuumii.

Vielä rytmiä ja säveliäkin tärkeämpää Huttusen kehittämässä osallistavassa sävellytysmenetelmässä on kiinnittää koululaisten huomio heidän jättämäänsä sosiaaliseen jalanjälkeen.

– Luovasta toiminnasta ei tule mitään ilman turvallisuuden tunnetta, itsensä ja toisten kunnioittamista ja niistä seuraavaa rohkeutta yrittää. Nuorten pitää oppia olemaan hyviä toisilleen.

Osallistavassa sävellytysmenetelmässä musiikkia opiskellaan korvakuulolta, matkimalla sekä nuotteja lukemalla tai kirjoittamalla. Myös rakentavan kritiikin antamista harjoitellaan.

Opittua sovelletaan omaan luovaan tuotokseen, joka äänitetään kännykkään ja merkitään muistiin joko nuotteina tai kanteleen viittä kieltä merkitsevinä numeroina.

Lopuksi jokainen esittää sävellyksensä konsertissa – ja esityksen jälkeen esiintyjä arvioi oppilaista koostuvan yleisön, ei päinvastoin.

– Arvioidaan, oliko yleisö kiva. Ensimmäiseen esiintymiseen pitää aina liittyä turvallisuuden ja onnistumisen tunne. Katsekontakti yleisöön – yleisöä arvioitaessa on pakko katsoa yleisöä – on tärkeä. Sen jälkeen esiintyminen ei pelota.

Väitös

Osallistava sävellytysmenetelmä musiikinopetukseen. Peruskoulun opetussuunnitelman 2014 tavoitteita ja oppimisen ydinmetaforia toteuttamassa. Jyväskylän yliopisto 2017.

jyu.fi