OAJ-valtuutettu Juha Makkonen edisti ponnellaan opettajien digiosaamista.

Ponsi osui ytimeen

OAJ:n valtuusto tuuppasi eteenpäin opettajien kaikkien aikojen suurinta täydennyskoulutusprojektia.

Riitta Korkeakivi teksti / Veikko Somerpuro kuvat / Opettaja 22/2017

Juha Makkonen pitelee joulupalloa Akavatalon Valopihalla Helsingissä. Samassa paikassa OAJ:n valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa linjaamaan järjestön toimintaa. Makkonen, helsinkiläinen ammattikorkeakoulun koulutuspäällikkö, on OAJ:n valtuuston jäsen.

Kun 150 valtuutettua vuonna 2015 valmistautui syysistuntoonsa, pääministeri Juha Sipilän hallitus oli vielä uusi ja digiloikka hyväksytty yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Vielä oli kuitenkin epäselvää, miten ja millä rahalla hanketta valmistellaan ja kohdennetaanko varoja myös muualle kuin perusopetukseen.

OAJ oli aloittanut digiselvityksen valmistelun jo vuoden 2015 alkupuolella. Selvityksessä tarkasteltiin kaikkia koulutusasteita ja tehtiin niitä koskevia esityksiä.

OAJ vaikutti myös hallitusohjelman digitavoitteisiin, vaikkei saanutkaan kaikkia toiveitaan läpi. Suurin pettymys oli se, että hallitus suuntasi toimia vain perusopetukseen. Järjestö vaati, että digitalisaatiota on edistettävä kaikilla koulutusasteilla.

OAJ:n selvityksen mukaan oppilaitoksissa kaikilla asteilla oli paljon puutteita digivälineissä ja -taidoissa. Tietokoneita ja älylaitteita oli liian vähän tai ne eivät olleet ajan tasalla. Monet opettajat kaipasivat lisää koulutusta tietotekniikan pedagogisessa hyödyntämisessä.

Myös Juha Makkosen työpaikalla Humanistisessa ammattikorkeakoulussa selvitettiin opettajien digivalmiuksia. Tuloksissa ei ollut hurraamista. Jopa 70 prosenttia opettajista piti valmiuksiaan korkeintaan tyydyttävinä.

Ammatillisten opettajien valtuustoryhmä, johon Makkonenkin kuuluu, pohti, pitäisikö opettajien digiosaamisesta käyttää puheenvuoroja tai tehdä peräti ponsiesitys valtuustoon. Ryhmä totesi, että asia koskee niin laajasti kaikkia koulutusasteita, että se on suorastaan pakko nostaa esille.

Juha Makkonen heitti OAJ:n valtuustossa liikkeelle ponnen, jossa vaaditaan opettajien digitaitojen parantamista kaikilla koulutusasteilla.

Samoihin aikoihin tuore opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen oli lähettänyt korkeakoulujen johdolle avoimen kirjeen, jossa hän mainitsi, että korkeakoulujen yksi tärkein tavoite on nopeuttaa siirtymistä työelämään, ja siksi niiden pitää parantaa digitaalisia oppimisympäristöjä ja verkko-opetusta.

Makkonen viittasi ministerin kirjeeseen OAJ:n valtuustossa pitämässään puheenvuorossa. Hän esitti pontta, jossa valtuusto velvoittaa järjestön toimimaan aktiivisesti koulutuksen digitalisaation edistämiseksi ja vaikuttamaan siihen, että hallitus varaa digiloikkaan riittävästi resursseja kaikille koulutusasteille. Valtuuston valiokunta puolsi pontta, OAJ:n hallitus yhtyi siihen ja lopuksi valtuusto hyväksyi ponnen.

Opettajien digivalmiuksien vahvistaminen kaikilla koulutusasteilla on ollut OAJ:n keskeisimpiä tavoitteita koko Sipilän hallituskauden. Valtuuston ponsi sulautui osaksi tätä strategiaa.

OAJ ryhtyi myös konkreettisiin toimiin. Jäsenkyselyn perusteella järjestö laati omat ehdotuksensa digikoulutukseen.

Järjestön Askelmerkit digiloikkaan -julkaisu valmistui tammikuussa 2016. Keskeisintä siinä on opettajien ja johtajien digiosaamisen kehittäminen muun muassa lisäämällä opettajien täydennyskoulutusta.

OAJ esitti, että osa opettajista erikoistuisi kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien digimentoreiksi ja lisäksi jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa olisi nimetty digiopettaja. Nämä toimisivat digioppimisen kehittäjinä ja opettajien täydennyskouluttajina.

Vuonna 2016 hallitus päättikin tarjota jokaiseen Suomen peruskouluun tutoropettajan, joka tukee muita opettajia uuden pedagogiikan toteuttamisessa ja digitaalisuuden tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä.

– Malliin on tartuttu hanakasti ja se on ollut menestys. Nyt toimivaa mallia voitaisiin skaalata muille koulutusasteille varhasikasvatuksesta yliopistoihin, erityisasiantuntija Jaakko Salo OAJ:stä toteaa.

OAJ:n valtuusto vaikuttaa koko valtakunnan politiikkaan. Yhteinen opettajuus on Juha Makkosen ohjenuora valtuustotyössä.
 

Askelmerkit digiloikkaan sai paljon huomiota ja tarjosi kattavan tietopaketin, jota on hyödynnetty kaikilla koulutusasteilla.

Hallitus on laajentanut digiloikkaa muuallekin kuin perusopetukseen. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat saaneet miljoonia euroja kärkihankerahaa opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutukseen.

– Merkittävä askel on varmasti ollut opettajankoulutuksen kehittäminen opettajankoulutusfoorumissa, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen OAJ:stä sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö perusti foorumin vuoden 2016 tammikuussa. Sen jaostoissa, ydinryhmässä ja seminaareissa OAJ:n erityisasiantuntijat Lyhykäinen, Olavi Arra ja Hannele Louhelainen ovat päivittäneet opettajankoulutusta digiaikaan. Vuosi sitten foorumi julkisti opettajankoulutuksen kehittämisohjelman.

Louhelaisella on vaikuttajan paikka myös eAmk-koulutuksen ohjausryhmässä, jossa pohditaan, miten digitalisaatio uudistaa ammattikorkeakoulujen toimintatapoja ja oppimista. Mukana ryhmässä on amkien asiantuntijoita, opiskelijoita ja eri sidosryhmiä.

Tarkoitus on saada 23 ammattikorkeakoulun opinnot ja työelämäyhteistyö yhteiselle sähköiselle alustalle vuoteen 2020 mennessä. Ensimmäiset opinnot alkavat vuonna 2018.

– Tiedon ja koulutuksen avoimuus tulee muuttamaan korkeakoulujen roolia. E-Amk on ajassa kiinni oleva hanke ja tärkeä askel amk-koulutuksessa, jotta tulevaisuuden opetus, työelämän ja koko yhteiskunnan tarpeet kohtaisivat paremmin, Louhelainen sanoo.

Myös yliopistot ovat saaneet rahaa digivalmiuteen. Esimerkiksi kymmenen suomalaisen yliopiston yhteinen liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuus Lito toteutetaan yliopistojen välisenä yhteistyönä täysin verkossa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Litolle noin miljoonan euron rahoituksen vuosille 2017–2019.

Juha Makkosen mielestä on luonnollista, että sekä OAJ että maan hallitus ovat määrätietoisesti tuupanneet digiosaamista eteenpäin. Menossa on suurin täydennyskoulutusprojekti, joka opettajilla on ollut pitkään aikaan. Sen ytimessä on aina pedagogiikka.

– Välineiden on oltava kunnossa, mutta niistä ei saa hurmaantua liikaa. Sisällöntuotanto ja pedagogiset ratkaisut ovat oleellisia, kun sähköistä oppimisympäristöä hyödynnetään, Makkonen muistuttaa.

Seuraavat OAJ:n valtuustovaalit ovat jo ovella, ja ehdokkaita kalastellaan parhaillaan. Makkonen listaa asioita ja ominaisuuksia, joista voisi olla hyötyä valtuustotyössä.

– On osattava verkostoitua ja tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Kannattaa miettiä, mitkä asiat omassa opettajaryhmässä ovat sellaisia, joita tahtoisi edistää. Toisaalta on kyettävä kuuntelemaan myös muita ja etsittävä yhdistäviä tekijöitä ja yhteistä opettajuutta.

Valtuustotyö on pitkäjänteistä vaikuttamista. Asiat eivät etene sormia napsauttamalla, Makkonen muistuttaa.

Esityslistan ulkopuolisia kannanottoja eli ponsia esitetään valtuustossa tiuhaan. Valiokunnat päättävät, mitkä niistä kelpaavat jatkovalmisteluun ja mitkä joutuvat roskikseen.

Valtuustoryhmissä karsitaan aiheet, jotka eivät kuulu valtuustolle, vaan liittyvät esimerkiksi työehtosopimuksiin.

– Ponsilla olisi hyvä olla yleistä vaikuttavuutta ja niiden olisi koskettava muitakin kuin omaa opettajaryhmää, Makkonen sanoo.

 

Haku päällä

OAJ:n uuden valtuuston kokoonpanosta äänestetään helmi- ja maaliskuussa. Ehdokasasettelu päättyy 15. tammikuuta.

Lue lisää oaj.fi/valtuustovaalit2018